Puolustusvoimien Urheilukoulu

Urheilukoulun tärkein tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin, jonka lisäksi se mahdollistaa lahjakkaiden urheilijoiden valmentautumisen varusmiespalveluksen aikana.

Puolustusvoimien Urheilukoulu toimii Kaartin jääkärirykmentissä Helsingissä. Kainuun prikaatissa Kajaanissa palvelevat talvilajeista ampumahiihto, hiihtosuunnistus, lumilautailu, maastohiihto, mäkihyppy ja yhdistetyn hiihto. Palvelusaika Urheilukoulussa on 165 tai 347 vuorokautta. 

Urheilukoulu on perinteinen osa suomalaista huippu-urheilun valmennusjärjestelmää. Urheilukoulutoiminta käynnistyi jo vuonna 1964 presidentti Urho Kekkosen velvoittamana Helsingissä ja Kajaanissa. Varsinainen Urheilukoulu perustettiin Lahteen vuonna 1979, josta alkaen Urheilukoulussa on palvellut jo liki 6000 urheilijaa 57:stä eri lajista.

Urheilukouluun valittavan urheilijan tulee edustaa ikäluokkansa kansallista tai kansainvälistä huippua. Urheilulajin tulee olla Olympia- tai MM-kilpailujen ohjelmassa tai lajin tulee olla laajasti harrastettu. Valinnat suoritetaan eri lajien asiantuntijalausuntojen sekä psykologisten ja fyysisten testien tulosten perusteella. Katso Urheilukoulussa palvelleet mestarit (urheilukouluntuki.fi).

Palveluspaikka: Kaartin jääkärirykmentti, Helsinki/ Kainuun prikaati, Kajaani

Palvelusaika: 165 pv, johtajilla 347 pv

Saapumiserä: talvilajit vko 16/ kesälajit vko 42

Sotilaskoulutus

Urheilijoiden kouluttaminen tiedusteluaselajiin on Suomessa jo sodanaikainen perinne. Valmiiksi erinomaisessa fyysisessä kunnossa olevat urheilijat on perusteltua kouluttaa tehtäviin, jotka vaativat poikkeuksellisen hyvää fyysistä suorituskykyä. Tätä tukee myös urheilijoiden fyysisen suorituskyvyn pysyminen korkeana keskimääräistä pidempään varusmiespalveluksen jälkeen. Toiminta tiedustelutehtävässä mahdollisesti pitkiäkin aikoja eristettynä muista omista joukoista asettaa vaatimuksia myös psyykkiselle toimintakyvylle, joka on myös urheilijoiden vahvuuksia.

Urheilukoulun tärkein tehtävä on kouluttaa tiedusteluryhmiä poikkeusolojen tarpeisiin. Palvelusajat määrätään varusmiehille peruskoulutuskauden jälkeen joukkotuotantovelvoitteiden mukaisesti. Noin kolmannes Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan miehistötehtäviin, joko tiedustelumiehiksi tiedusteluryhmiin tai muihin tiedustelukomppanian miehistötehtäviin, kuten taisteluläheteiksi.

Yli puolet Urheilukoulun varusmiehistä koulutetaan aliupseereiksi. Aliupseerikurssilla jokainen urheilija saa koulutuksen johonkin tiedusteluryhmän erikoistumistehtävään. Erikoistumistehtäviä ovat tarkka-ampuja-aliupseerin, tiedustelutulenjohtoaliupseerin, radistialiupseerin ja tiedustelulääkintäaliupseerin tehtävät.

Noin 15 prosenttia Urheilukoulun saapumiserästä saa koulutuksen reserviupseeriksi joukkoyksikön omalla reserviupseerikurssilla. Pääosa vänrikkeinä kotiutuvista urheilijoista sijoitetaan tiedusteluryhmiin ryhmänjohtajan, ryhmän varajohtajan tai tiedustelutulenjohtajan tehtäviin. Lisäksi jokaisesta saapumiserästä muutama urheilija saa joukkueenjohtajan tai tiedustelu-upseerin koulutuksen.

Urheilukoulun varusmiesten koulutustaso arvioidaan samoilla testeillä ja mittareilla kuin muidenkin suomalaisten varusmiesten. Miehistökoulutuksen saavien sotilaiden koulutustason arvioinnin tärkeimpiä mittareita ovat sotilaan perustutkinto ja koulutushaarakoe. Johtajakoulutuksen saavia arvioidaan edellä mainittujen lisäksi aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin kokeilla sekä ryhmätaitokisassa.

Urheiluvalmennus

Urheiluvalmennuksen tavoitteena on kasvattaa ja kehittää urheilijaa kokonaisvaltaisesti mahdollistaen eteneminen kansainväliselle huipulle Urheilukoulu on osa suomaista huippu-urheilun valmennusjärjestelmää.

Päivittäisvalmennus toteutetaan yhdessä Pääkaupunkiseudun urheiluakatemian ja Vuokatti-Ruka Urheiluakatemian kanssa. Urheilukoulu tekee yhteistyötä myös Olympiakomitean, lajiliittojen, seurojen ja henkilökohtaisten valmentajien kanssa parhaiden yksilöllisten ratkaisuiden löytämiseksi.

Urheilukoulussa liikuntakasvatukseen on varattu koko palvelusajalle yhteensä 970 tuntia, josta urheiluvalmennuksen osuus on 832 tuntia.

Urheilukomennus on varusmiehen henkilökohtaiseen kilpailu- ja valmennussuunnitelmaan kuuluvaa palvelusta. 347 vuorokautta palvelevat johtajat voivat anoa 95 urheilukomennuspäivää ja 165 vuorokautta palveleva miehistö 45 urheilukomennuspäivää.

Urheilukoulu järjestää jokaiselle lajiryhmälle kahdeksan valmennusleiriä, jotka voidaan toteuttaa lajiryhmien valmennuskeskuksissa tai vastaavissa sekä varuskunnissa. Erilaiset yhteistyömuodot lajiliittojen kanssa voivat muuttaa valmennusleirien toteuttamistapaa. Valmennusleirit pidetään pääsääntöisesti eri lajeilla samoihin aikoihin.

Valmennuskeskus

Urheilijan käytössä on Urheilukoulussa täyden palvelun valmennuskeskus, joka sisältää monipuoliset testauspalvelut sekä fysioterapiapalvelut lihastasapaino- ja lajiominaisuuskartoituksineen. Nämä kaikki palvelut ovat varusmiehille ilmaisia.

Urheilukoulu vastaa palvelusajan varusmiesurheilijoiden kokonaiskuormituksen seurannasta. Yleisrasituksen seuranta kuuluu jokaisen varusmiehen henkilökohtaiseen seurantaan ja siitä annetaan lajikohtaisesti erillinen ohjeistus.

Hakeminen

Kesälajien saapumiserän IV/16 urheilijat aloittavat varusmiespalveluksen Kaartin jääkärirykmentissä 16.10.2017. Hakeminen kesälajien saapumiserään päättyy 1.6.2017.

Talvilajien saapumiserä III/17 aloittaa palveluksensa huhtikuussa 2017 Kaartin jääkärirykmentissä. Hakuaika talvilajien saapumiserään päättyy 1.1.2018.

Lumilajien urheilijoiden saapumiserä III/19 aloittaa palveluksensa huhtikuussa 2019 Kainuun prikaatissa Kajaanissa. Hakuaika talvilajien saapumiserään päättyy 1.6.2018. Vuoden 2018 saapumiserän hakuaika on päättynyt.

Hakeuduttaessa Urheilukouluun suorittamaan naisten vapaaehtoista asepalvelusta, on hakulomake toimitettava aluetoimiston kautta. Urheilukouluun voi hakea myös hierojan ammattitutkinnon suorittaneet varusmiesikäiset henkilöt.