FI SV EN

Lennokit osana taisteluosaston tiedustelua - ajatuksia suoritusvaatimuksista ja käytöstä

Panssariprikaati 25.8.2017 13.58
Tiedote
Lennokit osana taisteluosaston tiedustelua - ajatuksia suoritusvaatimuksista ja käytöstä

Mekanisoidut ja moottoroidut taisteluosastot (jäljempänä TSTOS) saavat käyttöönsä asteittain tiedustelulennokkeja ja on myös mahdollista, että tulevaisuudessa TSTOS:n alajohtoportaille tulee käyttöön entistä kevyempiäkin lennokkijärjestelmiä. Tässä artikkelissa tarkastellaan yleisesti TSTOS:n tiedustelulle ja sen osana lennokeille asetettavia suoritusvaatimuksia ja niiden käyttöä.

Organisaatio


TSTOS:n päätaistelulaji on hyökkäys. Osaston iskuporras koostuu neljästä panssariyksiköstä, joiden laatu riippuu siitä, kummasta joukkotyypistä on kyse (kuva 1). Vaikka TSTOS saattaakin hyökätä useamman eri uran suunnassa, ei sen hyökkäyksen leveys silti saa olla muutamaa kilometriä suurempi. TSTOS:n pintatiedustelu on panssaritiedustelua, joka etenee vain lyhyen matkaa joukon edellä ja selvittää mitä vihollista on millä tasalla, mahdollistaen pääosien oikea-aikaisen suuntaamisen taisteluun.
Pian käyttöönotettavat MUAS (Mini Unmanned Aerial System) -lennokit sijoitetaan TSTOS:n esikuntakomppaniaan ja niillä tuetaan koko taisteluosaston tiedustelua ja tulenkäyttöä. Lennokkien käyttö tulisi suunnitella osana taistelunjohtokeskuksien (TJK) taistelusuunnitelmaa niin, että tiedustelutieto ja tiedustelun reaaliaikainen reagointikyky on käytettävissä aina, kun sitä TSTOS:n taistelusuunnitelman toteuttamiseen tarvitaan.


 Kuva 1.

 
 
 
 
 
 
Toimintaympäristö

TSTOS valmistautuu hyökkäämään nopeasti, pitkänkin matkan päähän ja useimmiten jonkun toisen joukon taisteluun liittyen, sekä todennäköisimmin jonkun toisen joukon alueelle tai sen läpi (kuva 2.). Tällöin tilannetieto ja päätös TSTOS:n käyttämisestä tulisi syntyä ylemmän johtoportaan toimesta, ja alueella jo olevien joukkojen havaintoihin perusten. Olisi perin erikoista, jos TSTOS itse joutuisi tiedustelemaan useiden eri hyökkäysvaihtoehtojen suuntaan toisten alueella, tai päättämään itse omasta käytöstään. Näin ollen TSTOS:n oman tiedustelun voidaan katsoa varsinaisesti käynnistyvän vasta, kun se saa selvän hyökkäystehtävän. On kuitenkin helppo nähdä se vaara, että varsinkin lennokkitiedustelukyvylle olisi tässä vaiheessa jo tuotettu tappioita, käyttämällä sitä ”kurkistelemaan ja varmistelemaan” toisten alueilla. Koska yleisten taktiikan oppien mukaisesti pataljoonan kokoinen joukko voi lyödä komppanian ja päätyy tasapeliin toisen pataljoonan kanssa, on luultavaa että valmisteluaika on erittäin lyhyt. Näin siksi, että vihollisen komppania tai pataljoona on jo niin alhaisen tason joukko, että sen liikkeet tiedetään parhaimmillaankin vasta tuntia tai paria aikaisemmin.

 Kuva 2.

 
 
 
 
Tietotarpeet

Hyökkäyksessä TSTOS:n tiedustelun päätehtävä on selvittää päästäänkö suunniteltua reittiä etenemään, missä ja mitä vihollista on lyötävä matkan varrella, sekä sitten mitä joukkoja vaikuttaa tavoitteen alueella. Heti kun tilanne alkaa kehittyä, on tietysti alettava saamaan ennakkotietoa vihollisen reaktioista tai apujoukkojen suuntautumisesta, ja kaiken aikaa voidaan käyttää epäsuoraa tulta havaittuihin maaleihin. Panssaritiedustelun tiedontuottamiskyky rajoittuu pääosin siihen, missä vihollisen etureuna on, mitä vihollinen tekee ja sitten tarvittaessa tulenkäyttöön sekä rintamavastuunvaihtoon kärkijoukon kanssa. Sen selvittämiseen, mitä kohdatun vihollisen ryhmityksessä on ja miten se reagoi etureunansa takana, ei pintatiedustelu ehdi ottamaan kantaa koska sen pitää jatkaa syvyyteen selvittämään seuraavaa tasaa. Tämä on se  tiedustelullinen ”musta aukko”, johon lennokkitiedustelua eniten tarvitaan.
Lennokkitiedustelu, aivan kuten panssaritiedustelukin, tuottaa raakaa tiedustelutietoa, jonka analysointi tapahtuu TSTOS:n johdossa. TSTOS:n hyökkäyksessä painopisteen on oltava juuri reaaliaikaisen, meneillään olevaan toiminnanvaiheeseen vaikuttavan tiedon keräämisessä. Eri vaiheissa lennokkitiedustelua voidaan käyttää myös panssaritiedustelun saaman vihollistiedon tarkentamiseen tai päinvastoin (kuva 3.)

 Kuva 3.

 TSTOS:n taistelu koostuu yksiköiden tai yksikköparien taisteluista, joiden lopputuloksesta riippuu kulloinkin koko TSTOS:n tehtävän jatkaminen. Yhden yksikön tehtävän vihollistilanne saattaa olla esimerkiksi muutama erikoisasejärjestelmä (ohjusvaunu, kranaatinheitinvaunu tms.), tai vaikkapa vahvennettu joukkue. Panssarijoukon hyökkäysnopeuden vuoksi yksiköiden mahdollisuutta käyttää muuta tiedustelua kuin tunnustelijoita tai kärkijoukkuetta ei juuri ole. Tällöin yksikön vihollistieto hyökkäyksen alkaessa on kokonaisuudessaan TSTOS:n tiedustelun varassa. Tiedustelun tulee siis TSTOS:n kussakin taisteluvaiheessa vastata hyvinkin yksityiskohtaisiin tietotarpeisiin (kuva 4.), eikä niinkään laajoihin taktisiin kokonaisuuksiin.

Kuva 4.

 
 
 
 
 
 
Johtosuhteet

Etenemisen aikana tilanne muuttuu koko ajan ja jokainen taisteluosaston komentajan (TSTOSKOM) uusi ratkaisu synnyttää heti uuden tietotarpeen. Tällöin on oleellista, että aivan samoin kuin panssaritiedustelujoukkueen (PSTIEDJ) johtaja on TSTOSKOM:n kanssa puheradioyhteydessä ja tietoinen TSTOS:n kärjen tilanteesta, on lennokin käyttäjän (esim. TJK:n vuoropäällikkö, tiedustelupäällikkö tai tiedustelu-upseeri) oltava samalla lailla ”itse kartalla” pintatilanteesta ja yhteydessä TSTOSKOM:n kanssa. Tämä tarkoittaa, että lennokin käyttäjän tulisi olla pikemminkin TSTOS:n eteentyönnetyllä komentopaikalla (johtovastuussa oleva TJK), tai jopa komentajan liikkuvan komentopaikan (komentopanssarivaunu) luona, kuin esimerkiksi kaukana selustassa TSTOS:n esikunnassa.
Silloin kun taistelu vaihe tai taistelulaji mahdollistaa lennokin luovuttamisen muuhun käyttöön, voi sen käyttäjä luonnollisesti olla TSTOS:n esikunnassa tai vaikkapa tulenkäyttöä varten panssarihaupitsipatteriston (PSHPSTO) komentopaikalla. Tällöin tilanteen tulisi olla sellainen, että TSTOS:n osat eivät ole kosketuksessa vihollisen kanssa (esim. TSTOS:n odottaessa ylemmän johtoportaan reservinä), tai ainakin on vahva peruste olettaa että pääosien tilanne ei ala kehittymään yllättäen epäsuotuisaan suuntaan (esim. silloin kun vihollinen jo irtautuu ja joku muu oma joukko on ottamassa rintamavastuuta). Edellisen kaltaisissa tilanteissa pitää kuitenkin varoa jo aiemmin mainittua ”tarpeettomien tappioiden” syntymistä lennokkijärjestelmälle.

Järjestelmien rajoitteet

Hyökkäystaistelun välittömiin tiedustelutarpeisiin vastaisi parhaiten lennokki joka voidaan lähettää ilmaan minuuteissa ilman eri valmisteluja (mikrolennokkijärjestelmät), tai raskaamman järjestelmän tapauksessa (esim. TSTOS:ille hankittu Orbiter II) se, että lennokkia voitaisiin käyttää edestä vaikka sitä lennätettäisiinkin kauempaa selustasta. Edellinen on mahdollista TSTOS:n tulevalla järjestelmälläkin, mutta vaatisi useita ohjainyksiköitä lentävää lennokkia kohti.
Lennokkijärjestelmän koon osalta paras olisi, mikäli se voitaisiin kuljettaa TJK:n komentopanssarivaunussa muun kaluston ohessa, koska ensinnäkin ylimääräisiä kuljetuspanssarivaunuja ei riitä kaikkeen tällaiseen ja toisekseen kaikki turhat ajoneuvot vaikeuttavat TSTOS:n toimintaa ruuhkauttamalla sen taistelujärjestystä. Sen sijaa pyöräajoneuvon,  tai vieläpä maastokelvottoman sellaisen sopimattomuus tehtävään on lienee itsestäänselvyys.

Tulevaisuus

Samalla kun ensimmäisiä lennokkijärjestelmiä aletaan sovittaa TSTOS:n rutiineihin, tulisi rinnalla koko ajan kerätä niitä tiedustelun tietotarpeita, joihin ratkaisuna olisivat perusyksikön, joukkueen tai vaikkapa ryhmän tasolle sijoitetut lennokkijärjestelmät (kuva 5.). Tällöin yksittäisten maalien tiedustelutarvetta TSTOS:n lennokkijärjestelmälle voitaisiin vähentää ja keskittyä kokonaan sivustoihin ja vihollisen syvyyteen. Nykyisellään painopiste on kuitenkin ymmärrettävä pitää ensin kärkiyksikön tai yksikköparin ja sitten pääosien menestyksen tukemisessa, eli varsin reaaliaikaisessa ja alhaisen tason tiedonhankinnassa.

Kuva 5.

Kuva 1. Mekanisoidun ja moottoroidun taisteluosaston kokoonpanojen eroavuudet.

 
Myös panssarivaunukomppanioiden (PSVK) tankeissa (MEK - LEO2A6, MT - LEO2A4) ja panssarijääkärikomppanioiden (PSJK) ryhmien vaunuissa (MEK - BMP-2Mod, MT - MT-LBv) on eroa.

Kuva 2. Esimerkkejä TSTOS:n tehtävistä valmistauduttaessa hyökkäämään puolustavan prikaatin alueelle.


 A - pataljoonan tukemiseksi
B - vihollisen pääjoukon selustaan
C - sivustauhkan lyömiseksi. Huomaa neljä muuta aivan eri alueille suuntautuvaa valmistautumistehtävää.


Kuva 3. Esimerkkejä panssari- ja lennokkitiedustelun yhteistyöstä


A - PSTIEDJ kohtaa vihollisen kärjen pääuralla ja suuntaa syvyyteen sivutietä, lennokkitiedustelu saa tehtävän selvittää vihollisen määrän.
B - lennokkitiedustelu havaitsee jotain ryhmitystä metsikössä tehtaan takana, PSTIEDJ saa tehtävän selvittää vihollisen laadun.

Kuva 4. Esimerkkejä TSTOS:n tiedustelusta kärkiyksikön hyökkäysreitillä


A - lennokkitiedustelu havaitsee PSVK:n välitavoitteessa (TAV1 ) panssarijalkaväen vaunun rakennuksen takapihalla ja selvittää suuntaako vihollinen vastahyökkäystä TSTOS:n välitavoitteeseen (TAV2), PSTIEDJ jatkaa kohti TSTOS tavoitetta ja mennessään tiedustelee panssarintorjuntajoukkueen asemat PSVK:n tavoitteen (TAV2) harjanteella.
B - Lennokkitiedustelu selvittää että PSJK:ta välitavoitteessaan (TAV1) puiston takaa pidättelevä vihollinen on panssarintorjuntaryhmä ja havaitsee kerrostalojen välissä hyökkäyskäskyä odottavan panssarivaunujoukkueen, PSTIEDJ jättää jälkeensä pioneeritiedustelupartion joka varmentaa PSJK:n tavoitteessa (TAV2) olevan sillan.

Kuva 5. Periaatekuva taisteluosaston lennokkitiedustelun tavoitetilasta.

Ennen hyökkäystä (sinisellä) TSTOS:n minilennokit tiedustelevat TSTOS:n välitavoitteen (TAV1). Hyökkäyksen ensimmäisessä vaiheessa kärkikomppanian mikrolennokit tiedustelevat ensin välitavoitteen ja sitten tavoitteen alueella, samalla kun TSTOS:n minilennokit tiedustelevat sivustoja ja TSTOS:n tavoitteen (TAV2) alueen. Joukkueiden mikrolennokit tiedustelevat joukkueiden hyökkäysalueella. Kolmannessa vaiheessa pääosien komppanioiden ja niiden joukkueiden mikrolennokit tiedustelevat edellisenkaltaisella tavalla, samalla kun TSTOS:n minilennokit tiedustelevat vihollisen vastahyökkäykselle edullisen suunnan, sekä TSTOS:n valmistautumistehtävän suuntaan.

Majuri Tero Mikkosen kirjoittaman artikkeli on julkaistu aiemmin Panssarikillan julkaisemassa Panssarilehden numerossa 4/2016

Joukko-osasto Parolannummi, Hattula