Varusmiespalvelus ja -koulutus

Varusmiespalveluksen tavoitteena on ylläpitää Puolustusvoimien valmiutta ja kouluttaa asevelvolliset sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Varusmieskoulutusta annetaan vuosittain noin 21 000 varusmiehelle. Vapaaehtoiseen asepalvelukseen hakeneiden naisten määrä on viime vuosina kasvanut.

Varusmiehet valitaan koulutuksiin Puolustusvoimien tarpeen mukaisesti. Valinnoissa huomioidaan varusmiehen kyvykkyys, johtajavalmiudet sekä kouluttaja- ja vertaisarviointien tulokset.

Varusmieskoulutuksen laatu varmistetaan tehokkaalla ja motivoivalla koulutuksella. Koulutusta arvioidaan jatkuvasti ja kehitetään saadun palautteen perusteella. Loppukyselyjen tulokset

Puolustusvoimissa ei hyväksytä kiusaamista, häirintää eikä simputusta. Toiminnan lähtökohta on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu.

Asevelvollisen ennen varusmiespalveluksen alkamista hankkima osaaminen tunnistetaan ennen palvelusta, ja osaamista pyritään hyödyntämään palvelustehtävissä. Varusmiesten erityisosaamista hyödynnetään erityistehtävissä. Varusmiespalvelus on osa yksilön koulutusta ja työuraa. Puolustusvoimat edistää varusmiespalveluksessa hankitun osaamisen tunnustamista yhteistyössä oppilaitosten ja työnantajien kanssa.

Varusmiespalveluksen alussa nuori kohtaa uusia asioita: yhteismajoitus, säännelty ajankäyttö, sotilaallinen kuri ja fyysinen rasitus. Osalle varusmiehistä tämä lisää tilapäisesti psyykkistä kuormitusta. Tämä otetaan huomioon palveluksen alkuvaiheen ohjelmassa. Palvelusolosuhteet järjestetään seuraavin periaattein:

  • noudatetaan ehdotonta oikeudenmukaisuutta ja tasapuolisuutta,
  • suhtaudutaan henkilökohtaisiin ongelmiin asiallisesti ja otetaan ne vakavasti,
  • kunnioitetaan henkilökohtaisten asioiden luottamuksellisuutta ja
  • kerätään palautetta ja suhtaudutaan siihen rakentavasti.

Varusmiesten sosiaalisia taitoja kehitetään pienryhmäkoulutuksessa sodan ajan ryhmäkokoonpanossa. Koulutuksessa miehistölle painotetaan taistelijapari- ja taistelupartion yhteistoiminnan merkitystä sekä vastuuta keskinäisestä huolehtimisesta. Johtajakoulutuksessa korostetaan ihmisten yksilöllistä kohtaamista, luottamuksen rakentamista ja alaisista huolehtimista.

Varusmiespalvelus kasvattaa sotilaita, jotka ymmärtävät maanpuolustuksen oikeutuksen ja kykenevät tekemään eettisesti oikeita valintoja ja päätöksiä. Varusmieskoulutuksen eettisessä kasvatuksessa korostuu ihmisarvo, erilaisuuden ymmärtäminen, yksilön kunnioitus ja vastuuntunto.

Varusmieskoulutuksen rakenne

Varusmiespalvelus muodostuu eri koulutusjaksoista. Kaikki asevelvolliset aloittavat samalta viivalta. Varusmiespalvelus kestää koulutuksesta riippuen 165, 255 tai 347 päivää. Noin 43 % varusmiehistä palvelee 347 päivää, noin 14 % 255 päivää ja 43 % 165 päivää.

Miehistön tehtäviin koulutettavilla palvelusaika on 165 päivää ja miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavilla sekä aseetonta palvelusta suorittavilla 255 päivää. Upseereiksi, aliupseereiksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutettavat palvelevat 347 päivää.

Peruskoulutuskausi

Peruskoulutuskauden suoritettuaan varusmiehet osaavat sotilaan perustaidot

Peruskoulutuskaudella keskeisimpänä asiana varusmiehille opetetaan perusteet rynnäkkökiväärin ja ampumatarvikkeiden turvallisesta käsittelystä ja käytöstä. Tärkeää on myös onnistuneet koulutusvalinnat koulutuskauden lopulla. Tämän lisäksi alokkaat oppivat yhteistoiminnan perusteet asumalla ja toimimalla yhdessä. He oppivat työskentelemään sotilasorganisaatiossa, ymmärtämään käskyvaltasuhteiden ja sotilaallisen järjestyksen merkityksen joukolle sekä velvoitteet, jotka saatu tehtävä yksittäiselle sotilaalle asettaa.

Peruskoulutuskausi on pääosalla varusmiehistä 8 viikon pituinen. Varusmiehet totutetaan ensimmäisten viikkojen aikana perusyksikön ja joukko- osaston jokapäiväiseen palvelusrytmiin. Peruskoulutuskauden aikana he oppivat sotilaallisen toiminnan yleiset perusteet ja sotilaan perustaidot. Peruskoulutus antaa kaikissa puolustushaaroissa varusmiehille perusteet toimia turvallisesti yksittäisenä sotilaana, taistelija-parina tai partion jäsenenä sekä osana ryhmää.

Koulutuksen sisältö on yhdenmukainen kaikissa aselajeissa

Peruskoulutuskauden aikana suoritetaan sotilaan perustutkinto, jossa mitataan henkilökohtaisia tietoja ja taitoja ase- ja ampumakoulutuksessa, taistelu- ja marssikoulutuksessa sekä liikuntakoulutuksessa. Tutkintoon kuuluu perusammuntoja (ml. ampumataitotesti), taisteluammuntoja, marsseja, taistelukoulutusrata, asekäsittelyrata, suunnistusharjoituksia sekä sotilaan käsikirjan kirjallinen koe. Tutkinnon kiitettävästä suorittamisesta palkitaan kuntoisuuslomalla!

Peruskoulutuskaudella tehdään varusmiesten koulutusvalinnat. Koulutettavat määrätään eri koulutushaaroihin ja -ryhmiin sekä johtajakoulutukseen tai erikoiskoulutuskursseille. Peruskoulutuskaudella varusmiehet voivat hakeutua myös omaa osaamistaan ja siviilikoulutustaan vastaaviin erityistehtäviin, joista tiedotetaan ja joihin hakeudutaan erikseen.

Taistelijat ovat miehistökoulutuksen saaneita varusmiehiä, jotka sijoitetaan sodan ajan joukoissa taistelutehtäviin. Taistelijan koulutukseen valitaan fyysisiltä sekä henkisiltä ominaisuuksiltaan voimakkaita ja kestäviä varusmiehiä.

Erikoismiehet ovat varusmiehiä, jotka koulutetaan sodan ajan vaativimpiin sekä rauhan ajan erikoiskoulutusta edellyttäviin miehistötehtäviin. Tällaisia ovat mm. sotilaskuljettajat, panssarivaunujen miehistötehtävät, laivastojoukkojen tehtävissä palvelevat, sotilaspoliisit, varusmiespapit sekä tietyt muut ammattiosaamista edellyttävät erikoistehtävät. Erikoismiesten koulutukseen valitaan siviilikoulutukseltaan ja muilta ominaisuuksiltaan soveliaita varusmiehiä.

Johtajakoulutukseen valitaan johtamis- ja oppimisedellytyksiltään testatut sekä niiden perusteella saapumiserästä sopivimmiksi arvioidut varusmiehet. Valinnoissa otetaan huomioon puolustusvoimien sodan ajan johtajatarve.

Erikoiskoulutuskausi

Erikoiskoulutuskauden tavoitteena on, että sodan ajan miehistötehtäviin sijoitettavat 165, 255 ja 347 päivää palvelevat varusmiehet osaavat erikoiskoulutuskauden jälkeen oman puolustushaaransa, aselajinsa ja koulutushaaransa mukaiset sotilaan tiedot ja taidot. Koulutus antaa valmiudet toimia koulutushaaran mukaisessa tehtävässä, partion, ryhmän ja joukkueen osana.

Taistelijoiden erikoiskoulutuskauden pituus on 9 viikkoa. Koulutuksessa keskitytään oman koulutushaaran tärkeimpien sodan ajan taitojen oppimiseen. Koulutuksen painopiste on sodan ajan tehtävien edellyttämissä kursseissa sekä Maa-, Meri- ja Ilmavoimien sekä aselajien taistelijoiden erikoiskoulutuksessa.

Taistelijat koulutetaan siten, että he osaavat sijoituksensa mukaiset tehtävät sodanajan joukossaan.

Taistelijat ampuvat erikoiskoulutuskaudella ryhmänsä tai ryhmäaseensa edellyttämät taisteluammunnat. Sen lisäksi he ampuvat oman aselajinsa ja koulutushaaransa määrittämät taisteluammunnat. Erikoiskoulutuskauden aikana suoritetaan koulutushaaran mukainen taistelijan koulutushaaratutkinto.

Erikoismiehet koulutetaan 8 viikon peruskoulutuksen jälkeen eri alojen erikoiskursseilla. Erikoiskurssit voivat alkaa jo peruskoulutuskaudella, mikäli paikalliset olosuhteet ja koulutuksen järjestelyt sitä ehdottomasti edellyttävät. Kurssien päättymisen takarajana on yleensä edellisen saapumiserän 255 päivää palvelevien varusmiesten siirtyminen reserviin.

Erikoismiehet oppivat näillä kursseilla käytännön tiedot ja taidot, joita käyttäen he osaavat toimia sodan ajan miehistötehtävissään sekä varuskuntien rauhan aikaisissa, erikoiskoulutusta edellyttävissä huolto-, logistiikka ja valvontatehtävissä. Kursseihin liittyy tutkinto ja koulutukseen sisältyy harjoittelu vaativassa tehtävässä.

Erikoismiesten on erityisalastaan riippumatta osattava taistelijan taitoja siten, että he kykenevät taistelemaan jalkaväen tapaan puolustettaessa koulutushaaransa mukaisen joukon ryhmitys- tai vastuualuetta sekä vastaiskuja tehtäessä. Erikois- ja joukkokoulutuskaudella järjestetään noin 3 viikon mittainen kertauskausi peruskoulutuskauden asioista, mikäli erikoiskurssi on alkanut jo peruskoulutuskaudella.

Miehistön 255 päivää palvelevien erikois- ja joukkokoulutuskauden koulutus suunnitellaan ottaen huomioon varuskunnalliset velvoitteet, SA -tehtävän vaatimukset sekä taistelu- ja ampumaharjoitukset.

Erikoismiesten varusmiesjohtajat vaihtuvat erikoiskoulutuskauden puolivälissä. Erikoismiehet sijoitetaan sodan ajan joukkoon ensisijaisesti oman saapumiseränsä mukana, vaikka heitä ei siirretäkään reserviin yhtä aikaa sen taistelijoiden kanssa.

Muiden kotiuduttua erikoismiehet syventävät osaamistaan, suorittavat pätevyyskirjojaan ja tukevat seuraavan saapumiserän koulutusta. Sellainen miehistöön kuuluva varusmies, joka on erikoiskoulutuskaudella osoittanut erityistä kyvykkyyttä ja sopivuutta, voi poikkeustapauksessa suorittaa aliupseerikurssin tai reserviupseerikurssin seuraavan saapumiserän mukana. Osa erikoismiehistä palvelee 347 päivää. Tällaisia ovat esimerkiksi valmiusyksiköiden miehistötehtävissä palvelevat sekä pääosa sotilaskuljettajista, joiden pätevyyskirjan saaminen edellyttää pitkää harjoittelua. Pitkän palvelusajan erikoismiehet osallistuvat oman ja seuraavan saapumiserän harjoituksiin sekä ampumaleireille.

Joukkokoulutuskausi

Joukkokoulutuskauden päämääränä on, että joukkokoulutuskauden jälkeen koulutettavat hallitsevat sijoituksensa mukaiset tehtävät ja kykenevät täyttämään määritetyt suoritusvaatimukset.

Joukkokoulutuskauden pituus on noin 7 viikkoa. Tämä kausi on varusmiespalveluksen toiminnallinen ja taidollinen huipentuma, johon kuuluvat tärkeimmät sota- ja ampumaharjoitukset.

Varusmiehet kootaan ja sijoitetaan viimeistään joukkokoulutuskauden alussa tuotettavaan sodan ajan joukkoon. Joukot koulutetaan sodan ajan kokoonpanossa, johon voi sisältyä myös joukkoon kuuluva varalisä.

Joukkokoulutuskaudella joukon koulutustaso mitataan taistelu- ja ampumaharjoituksissa.

Koulutus tuodaan 2020-luvulle

Puolustusvoimat uudistaa varusmieskoulutusta ja asevelvollisuuden käytäntöjä Koulutus 2020 -ohjelmalla.

Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään kutsuntajärjestelmää, palvelusvalintoja, koulutusjärjestelmää kokonaisuudessaan sekä koulutusmenetelmiä. Asevelvollisen koulutuspolkua kutsunnanalaisesta reserviläiseksi pyritään kehittämään mahdollisimman sujuvaksi.

Tavoitetaso pidetään korkealla. Tavoitteena on vaikuttava, mutta kustannustehokas koulutus, joka vastaa tulevaisuuden turvallisuusympäristön haasteisiin. Tehokkaasta ja tavoitteellisesta koulutuksesta saavat hyödyn sekä puolustusjärjestelmä että yksilö.

Koulutuksessa hyödynnetään nykyaikaista teknologiaa. Modernien oppimisnäkemysten mukaisesti koulutettavalle annetaan enemmän vastuuta omasta oppimisestaan. Harjoittelua tehostetaan ja saavutettuja oppimistuloksia mitataan systemaattisesti.

Koulutus 2020 -ohjelman konseptia testataan kahden vuoden ajan erilaisilla kokeiluilla, joita toteutetaan joukko-osastoissa eri puolilla Suomea. Kokeiluilla tunnistetut parhaat käytänteet päätyvät osaksi varsinaista Koulutus 2020 -ohjelmaa. Koulutus 2020 -ohjelma on osa Puolustusvoimien jatkuvaa parantamista.

Koulutus 2020 -ohjelmalla kehitetään seuraavia osa-alueita:

Kutsunnat ja palvelusvalinnat

  • Tiedonkulun apuna hyödynnetään digitalisaatiota. Sähköinen asiointi tulee kaikkien asevelvollisten ulottuville.

Modernit koulutusmenetelmät

  • Simulointi, verkko- ja virtuaalikoulutus tulevat luontevaksi osaksi asevelvollisen koulutusta.
  • Koulutusta muokataan moduulirakenteiseksi - tämä tukee osatavoitteiden täsmentymistä ja koulutuksen tasalaatuisuutta. Siirtymiä ja odotteluita voidaan vähentää.
  • Osaamistavoitteet ohjaavat koulutuksen toteuttamista. Kouluttajan valmentava rooli korostuu. Koulutuksella tuetaan kokonaisvaltaista toimintakykyä, jonka osa-alueina ovat psyykkinen, sosiaalinen ja eettinen toimintakyky.

Koulutusjärjestelmä

  • Koulutusaikoja tarkastellaan osaamistavoitteista käsin.
  • Koulutusjärjestelmän vaikuttavuutta arvioidaan systemaattisesti - osa-alueina oppimistulokset, ajallinen tehokkuus, kustannustehokkuus, resurssien ja tilojen optimaalinen käyttö.
  • Valmiusjoukkokoulutusta kehitetään.
  • Reservin koulutusjärjestelmää kehitetään. Jatkossa sähköiset asiointipalvelut kattavat myös reserviläisten tarpeet.
  • Vaativaa harjoitustoimintaa tehostetaan. Tavoitetaso säilyy korkealla ja koulutus on aiempaa kokonaisvaltaisempaa.

Tällä hetkellä Koulutus 2020 -ohjelman tärkeimmät kokeilut ovat käynnissä Porin prikaatin, Rannikkoprikaatin ja Ilmasotakoulun saapumiserän 2/18 koulutuksessa. Koulutus 2020 -ohjelman kehittämishankkeista kerrotaan myös sosiaalisen median kanavillamme tunnisteella #koulutus2020.

Yleiset palveluksen aloittamis- ja kotiuttamisajat

Maavoimat, Merivoimat, Ilmavoimat ja Rajavartiolaitos

Saapumiserä

Palveluksen aloittaminen

Kotiutuminen

165 pv

255 pv

347 pv

I/18

8.1.2018

21.6.2018

19.9.2018

20.12.2018

II/18

9.7.2018

20.12.2018

20.3.2019

20.6.2019

I/19

7.1.2019

20.6.2019

18.9.2019

19.12.2019

II/19

8.7.2019

19.12.2019

18.3.2020

18.6.2020

I/20

6.1.2020

18.6.2020

16.9.2020

17.12.2020

II/20

6.7.2020

17.12.2020

17.3.2021

17.6.2021